perjantai 31. toukokuuta 2013

Sonnentorin kukkahattutäti ja tuntematon kukkagraffititäti


-Äiti mitä tässä lukee?
Pikkupuutarhuri on löytänyt laatikollisen siemeniä, jotka ostin idättämistä varten, mutta jotka vain homehtuivat kun yritin ja sittemmin laatikko unohtui ajelemaan jonnekin.
-Krassi.
-Entä mitä tässä lukee?
-Sonnentor.
-Onko se tän [kuvassa olevan] tädin nimi?
-Ehkä.
-Onko tällaista tätiä oikeasti olemassa? Mennäänkö sen luo kylään?
-Se on varmaan olemassa vain tässä kuvassa.
-Tuleeko näistä siemenistä tämmösiä [kuvassa olevia] kukkia?
-Ehkä.
-Voidaanko istuttaa?

Huomattavasti helpommin toteutettava ehdotus kuin Sonnentorille kylään lähteminen, joten eikun multaa purkkiin ja siemenet kyytiin. Järkeilin, että kyllä kai idätykseenkin tarkoitetut siemenet voi istuttaa, siemeniähän nekin on. Ja voi sitä Pikkupuutarhurin innostusta kun jo parin päivän päästä purkista alkoi kurkistelemaan jotain!

Vasemmalla Sonnentorin täti kastelemassa ja oikealla krassia :)

.
Siemeniä on laatikossa varmaan miljoona, siis oikeasti. Istutettiin ehkä sata siementä ja laatikko on edelleen täysi. 
-Mehän voidaan istuttaa näitä uloskin, Pikkupuutarhuri intoili.
Tämä kukkagraffititäti myhäili tyytyväisenä. Todellakin voidaan!

Kukkagraffiteissa on paljon hyvää: tuovat kauneutta, luontoa ja elämää kaupunkiin, ei aiheuta mitään vahinkoa, ilahduttaa ihmisiä, ovat kauniita, helppoa ja edullista toteuttaa. Siemenpussejahan saa puoli-ilmaiseksi vaikkapa lähisiwasta ja sittenhän niitä siemeniä saattaa vahingossa tipahdella hyviin kasvupaikkoihin... Hyvä kasvupaikka on sellainen, missä näyttää siltä ettei kukaan meinaa leikata nurtsia. Vaikkapa pöheittyneet pusikot, liikenteenjakajat, kaupunkipuiden kasvukolot kaduissa, lenkkipolkujen varret, kallionkolo tai vaikkapa kivireunuksesta irronneen kiven jättämä kolo... Kolojahan voi myös täyttää mukanaan tuomallaan mullalla jos sikseen tulee.

Mainitsin viime postauksessa lenkkipolkumme varteen ilmestyneistä tulppaaneista. Tässä kuvia, eikö olekin upeita ja ilahduttavia!? Pointsit tästä tuntemattomaksi jääneelle kukkahattu kukkagraffititädille! Tai voihan se olla setäkin!

.
 .
 .
.
.
Kiitos muuten kommenteista! On kiva kirjoitella kun huomaa, että joku lueskelee! :)Toivottavasti tää blogi vois innostaa ja madaltaa kynnystä kenen tahansa ryhtyä vihertumpelointiin!

torstai 30. toukokuuta 2013

Mansikka-koivu-humala ja kukkagraffitit

Mansikkaa ja muutakin.
.
Parvekepöydällä majailee tällä hetkellä kummallinen joukkio kasvavia juttuja. Kuvan ruukuissa näkyy mansikan siemenistä istutettuja mansikoita, mutta en voi kyllä uskoa, että tuo sininen mikään mansikka olisi! Sehän näyttää ihan koivulta! Mansikan siemenet olivat Lidlin jostain minikasvihuone-keksinnöstä ja joukossa on näköjään ollut muutakin  (joo, taimista tulee varmempi sato, on mulla niitäkin isommassa ruukussa!). Hassua oli se, että vielä silloin kun ensimmäiset lehdet tulivat, ne kyllä kaikki näytti ihan samanlaisilta. En oikein tiedä mitä tuolle koivuntapaiselle teen, sisko ehdotti bonsain kasvattamista siitä. Sitä voisin kyllä kokeilla!

Sitten tuossa pullossa on hauska uusi pistokas, josta en tiedä yhtään toimiiko se, mutta kohtahan sen näkee. Kuten mainitsin tuossa jossain aikaisemmassa postauksessa, niin mulla on parvekkella sellainen stögä, mistä vois tulla hieno humalasalko. No, kävelinpä kerran tässä vastikään erään aidan ohitse, missä humala rehotti ja... no... yhtäkkiä vain kädessäni oli pistokas :D Hi hii :D Jos se alkaa tekemään juurta, niin ehkäpä saankin humalasalon vielä! :) Joku muuten joskus jossain taisi sanoa, että pöllityt pistokkaat kasvaa parhaiten ;)



Sitten mulla on tällaisia istutusruukkuja täynnä jotain taimen tapaisia. Mutta siemenpussukat on kadonnu ja menny sekaisin aikoja sitten, joten en tiedä enää ollenkaan mikä on mitäkin, jos nyt joskus edes satuin istutellessa sitä pussin kylkeä lukemaankaan... Noi leegopuun näköiset, keskellä ja siitä viistosti ylävasempaan taitavat olla anemone -nimisiä. Ehkä. Mulla ei kyllä ole edes tilaa istuttaa näitä isompiin ruukkuihin, joten voipi olla, että istuttelen ne salaa tuonne jonnekin pitkin kyliä :) Kukkagraffitit kiehtoo kyllä vahvasti!

Mistä tulikin mieleen! Meidän lähimetsän lenkkipolun varrella huomasin juuri äskettäin valkoisia tulppaaneja! Siis keskellä kuusimetsää ja aika pitkältä matkalta juuri polun molemmilla puolilla, tasaisin välein. Tuskin citykanit olis osannu pudotella sipuleita noin säännöllisesti. Täytyykin seuraavan kerran ohi kulkiessa napata valokuva. Joku kukkaisgraffitimummo salettiin ollu asialla! <3

keskiviikko 29. toukokuuta 2013

Kukkien kastelu (oooh, sananmuunnos!!)

Pitäiskö kasteluveteen laittaa jotain ravinnejuttua, ja jos niin minkämallista? Jos Joku (siis se "Joku joskus jossain sanoi" -Joku joka tuntuu tietävän lähes kaikki viljelyniksit) sattuu lukemaan, niin vinkkejä ravinteista otetaan kyllä vastaan! Oon välillä käyttänyt jostakin kukkakaupan alelaarista löytynyttä kukille tarkoitettua merileväuutetta, jonka kuulemma pitäisi sopia kaikille kasveille. No, näköjään pelkkä hanavesikin tekee tehtävänsä toisinaan :)

Ennen...
 .
... ja jälkeen! :)
.
Hmm, aika fänsyjä ruukkuja mulla oikeastaan, näin kun kuvasta kattelee! Vasemmanpuoleinen kiva mosaiikkiruukku maksoi kirpparilla 2e, ja se oli mielestäni löytö! :) Tuosta korista taas yritin tehdä amppelin, eli sellaisen roikkuvan ruukun ja koristelin ruman roikottamisnarun puuhelmillä. Korin pohja kuitenkaan ei kestänyt kukkien painoa vaan meinasi päästää ruukun läpi... Mutta on kyllä ihan piristävän näköinen näinkin :) 

maanantai 27. toukokuuta 2013

Kaupunkiviljelyn realiteetteja...

Jihuu, melkoinen suksee tämä blogi kun lukijamäärä on jo tuplaantunut! :D

Nyt kaupunkiviljelyn kommervenkit alkaa valjeta ja tästä kannattaakin ottaa oppia: Meillä on avoin parveke, eli ei mitään laseja vaan sateensuojana ainoastaan katto. Muutama yö sitten oli satanut ihan kunnolla ja vettä oli tullut parvekkeen täydeltä. Kesä kuivaa... toivottavasti vain riittävän nopeasti. Niin että jonkinlainen salaojitus ruukuissa ja laatikoissa olisi kyllä todella fiksua, ainakin kaiteen luona oleviin istutelmiin! Siis ihan vaikkapa vain reikä pohjassa, että ylimääräinen vesi pääsee valumaan pois. Noi muutamat ruukut ja laatikot missä reikiä ei ole lainehti aika kivasti sadeyön jälkeen ja nyt niissä on jotain epämääräistä valkoista karvaa... Pitänee jatkossa siirtää ne sateen ajaksi suojaan. Jos omistais sellaisen vanhanajan käsiveivattavan poran, niin ehkä uskaltaiskin tekaista reiät pohjaan? Vai oliskohan sittenkin parempi tässä vaiheessa laittaa niiden päälle jokin sateensuoja? Hmm... monikäyttöinen aurinkovarjo? Vois olla ainakin kivan näköinen! Jäänpä miettimään tätäkin vaihtoehtoa, jospa vaikka sellainen kävelisi vastaan :)

Näiden tuntemattomaksi koulittujen taimien lisäksi laatikossa kasvaa jotain valkosta juttua...


..
Mutta myös hyviä uutisia! Ostin aikaisemmin keväällä ruukullisen karpaattien kelloja keittiönpöydälle. Kun niiden kellot lakastuivat, leikkasin kukan ihan lyhyeksi, vähän kuin nurmikon ja siirsin ruukun parvekkeelle odottamaan ihmettä. No, ihme kyllä tapahtuikin! Nyt sieltä ruukusta kasvaa uusia terhakoita lehtiä ja ihan yksi nuppukin! Niin, tämä ruukku kyllä olikin katon alla, eli sain jopa kastella. Kastelu olikin kätevää, koska sadevettä oli kerääntynyt reikäisten ruukkujen alusiin ihan tosi paljon ja ne piti joka tapauksessa tyhjentää.

Ilmeisesti kannatti leikata! Uusia lehtiä ja nuppujakin pilkistelee.

Jospa siitä tulisi vielä tällainen kukkapehko :)
.
Basilikasta, nostin sen sisään kun yhdessä yrttikirjassa luki, että se tykkääkin lämpimästä ja viihtyy tomaattien kaverina. Tomaattien taimia mulla nimittäin on keittiön ikkunassa vaikka muille jakaa! Pitäisi keksiä niille joku kasvihuoneen tapainen. Jos kiinnostaa tomaatintaimi, niin täällähän niitä tosiaankin on, laita viestiä, ilmaiseksi lähtee! :) Postailen tomaateista lisää myöhemmin!

torstai 23. toukokuuta 2013

Basilika ja kouliminen

Jee, ensimmäinen lukija, tervetuloa! :)

Nyt kerron vähän tuosta siementen istuttelun ihmeellisyydestä. Kun istuttelin siemeniä alkukeväästä, ne oli ihan pieniä ja niitä oli miljoonia. Tai no... mutta yhdessäkin siemenpussissa luki määrä 200 (kuten huomasin vasta jälkeenpäin kun aloin ihmettelemään vihreiden nuppusten määrää...) ja erilaisia pussejakin oli lähemmäs kymmenen. Onneksi kaikki eivät itäneet! Mutta taimia on silti aika paljon. Ja ne menivät sekaisin siinä vaiheessa kun koulin ne. En enää tiedä mikä on mitäkin.

Mikä ihmeen koulinta? Tuota ihmettelin pitkään, kun niissä siemenpusseissa sanottiin että pitää koulia. Että tarkoittaako se niinkun että niitä pitää leikata tai jotain? Onneksi tajusin olla leikkaamatta. Kun on laittanut 200 pikkuruista siementä yhteen jugurttipurkkiin, niin kun ne vähän siitä kasvavat, niin tulee aika ahdasta. Silloin ne pitää istuttaa uudestaan niin, että yhteen ruukkuun tulee vain muutama kasvi.

.
No, jotkut jugurttipurkilliset ehtivät homehtua, mutta ainakin tuo pakasterasiallinen minkä tunnistin basilikaksi alkoi kasvaa niin villisti, että yhdestä rasiasta tuli koulinnan jälkeen kuusi kukkaruukullista, ja silti ruukuissa on edelleen yli kymmenen basilikaa. Olisi ehkä pitänyt koulia vieläkin isommalla kädellä, mutta kun en ollut ihan varma. No, syötävää ainakin näistä pitäisi riittää. Kuuluisa viljelyasiantuntija Joku sanoi, että kun ottaa basilikasta lehtiä, niin kannattaa jättää alimmat lehdet paikoilleen, niin sieltä alkaa tulla uusia. Ja alimmat tarkoittaa ensimmäiset basilikan näköiset lehdet, ei niitä pieniä toisennäköisiä. 

Aika monta tuli samaan ruukkuun. Olis ehkä pitäny koulia vähän enemmän... Vasemmalla vanha salaatin jämä joka sai jatkoaikaa. Pitäis varmaan laittaa sekin uuteen ruukkuun.


.
Basilika tuntuu olevan aika kätevä ja helppo. Ei tarvinnut kun laittaa siemenet multaan ja kastella niin jopas alkoikin tapahtua. Ja tuoksu on huumaava! Siemenet ostin Lidlistä. Kasvatin niitä ensin ikkunanlaudalla, mutta kun tuli aurinkoinen päivä siirsin ne partsille ja no... nyt ne näköjään jäi sinne vaikka tulikin sade ja viima... Ehkä ne pärjää? Eipähän tarvitse kastella ainakaan.

keskiviikko 22. toukokuuta 2013

Uusia parvekeasukkeja: samettikukka ja kärhö

Ostin kaksi uutta kukkaa parvekkeelle. Parveke alkaa kyllä olla jo niin ylitäynnä kaikkea, mutta näitä kahta olin miettinyt ihan pidempäänkin, ei siis mikään päähänpisto, kuten enimmäkseen nää mun kukkailukikkailut on.

Samettikukka
Joku sanoi joskus (ja tähän lähteeseen mun viljelysymmärrys pitkälti perustuukin), että samettikukka pitää ötökät loitolla. Kukkanen kyllä döfättääkin sellaisesti, että jos olisin ötökkä niin en viittis lähelle tulla... :) Joten sellainen siis piti saada.

Toi keltainen on samettikukka. Sinistä sanoin pienenä kissankelloksi, mutta K-kaupassa se myytiin nimellä karpaattien kello. 





.
Kärhö
Tiedän tästä kukasta sen, että se kiipeilee ja että se tekee hienon värisiä kukkia. Mulla on parvekkeella tuollainen stögä minkä roudasin joskus kotiin metsästä, koska se oli niin hieno. Ajattelin ensin tehdä siitä humalasalon, mutta kaupassa kärhö oli yli puolet halvempi, ja olin miettinyt sitä kärhöä niin monta vuotta, niin päätin ottaa sen kuitenkin. En oo kyllä vakuuttunut, että se tykkää kiipeillä tossa kepissä, vissiin se tykkää verkkoaidoista enemmän? No, mutta nythän sen näkee. Ja voihan sen humalankin ehkä vielä hankkia jos sikseen tulee. Ja kärhön salaistuttaa vaikka tuohon tienviereiseen verkkoaitaan kiipeilemään :) Ja jos joku kysyy, että mikä kärhö toi on, niin en mä vaan tiedä :)

Taustalla stögä ja sen edessä kärhö. Aika vaatimattoman näköinen, mutta kai se kasvaa?

maanantai 20. toukokuuta 2013

Parvekkeella on pieniä vihreitä olentoja

Olen kyllä istutellut ennenkin, aika samalla tyylillä: ei mitään hajua mitä näistä oli tarkoitus tulla tai miten näitä pitäisi käsitellä. Se onkin aika jännää, aina on jotain tullut. Nytkin parvekkeella on paljon "jotain" tulemassa pikku ruukuissa. Tällä kertaa ajattelin yrittää dokumentoida projektia blogin muodossa, niin ehkä sitä oppisi itsekin jotain. Kukkia ja jotain syötäviäkin juttuja on tulossa, näistä kaikista lisää sitten :)

Tässä kasvaa joku kesäkukka, mutta en kyllä tiedä mikä. 

Tässähän tulikin sitten ihan ensimmäinen istutteluvinkki: Jos ei satu olemaan kukkaruukkuja, käytä partis-jugurttipurkkeja! Kannesta saa saman tien aluslautasenkin. Jostain syystä halusin leikata tuon kuvan purkkeja matalammiksi, mutta toimii myös leikkaamatta. Pohjaan kuitenkin kannattaa tehdä reikä, vaikkapa saksen terällä poraamalla tai naulalla.

Istuttelen parvekkeelle ja ikkunaan. Ja salaa pitkin kaupunkiakin joskus... :) Maatilkkukin ehkä tulee tuohon kerrostalon tyhjälle takapihalle! Niin, tykkään myös nikkaroida ja dyykkailla, kotikutoinen on jotenkin niin... kodikasta!

Nää on ainakin auringonkukkia. Linnunsiemenistä istutettuja.
Ja tässä pikkupuutarhuri avustamassa <3